Luonnonmukainen luomupuutarha iloa silmälle, nenälle ja makuaisteille kun puutarhaan sisällytetään myös ruokakasveja mausteineen
Ohessa 1.5.2012 kuvasatoa monipuolisen kasvuston omaavasta luomupuutarhasta:
Narssisseja tuloillaan:
Mustaherukka 1.5.2012 iltavalossa:
Hevoskastanjan silmuja iltavalossa:
Kirsikkapuu silmuillaan 1.5.2012
Idän sinililjoja:Idänsinililja
Idänsinililja
Scilla siberica
Heimo: Parsakasvit – Asparagaceae
(aiemmin Hyasinttikasvit – Hyacinthaceae)
Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Sipuli pieni, munanmuotoinen, tummanviolettikuorinen.
Korkeus: 15–25 cm. Varsi särmikäs tai litteä, lehdetön vana.
Kukka: Kehä säteittäinen, taivaansininen–tummansininen (harvoin valkoinen), 25–30 mm leveä, lähes erilehtinen. Kehälehtiä 6 kahtena samanlaisena kiehkurana. Heteitä 6, palhot leveitä, litteitä. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 3-luottinen. Kukinto 2–5-kukkainen harsu latvaterttu, kukat nuokkuvia, kukissa joskus pienet valkoiset tukilehdet.
Lehdet: Tyviruusukkeena, 3–5 kpl. Lapa tasasoukan suikea, venhokärkinen, litteä, silposuoninen, ehytlaitainen.
Hedelmä: Pallomaisen pyöreä, 3-lohkoinen, 8–10 mm pitkä kota.
Kasvupaikka: Pihat, puistot, puutarhat, pensasaidat, tienvarret, lehtimetsät.
Koristekasvi, viljelyjäänne ja -karkulainen.
Kukinta: (Huhti–)touko–kesäkuu.
Idänsinililja on tieteellisestä nimestään huolimatta kotoisin Siperiaa lännempää ja etelämpää, Länsi-Aasian metsistä ja pensaikoista. Laji on kotiutunut meille hyvin ja värjää kukinnoillaan varsinkin Etelä-Suomen keväisiä nurmikoita ja asutuksen lähimaastoja. Sinililjaa alettiin viljellä meillä tiettävästi melko myöhään, vasta 1800-luvulla.
Suunnannäyttäjinä tämänkin kasvin kotiuttamisessa toimivat vallasväen kartanoiden ja huviloiden puutarhat, joiden ympärillä kasvi usein edelleen kasvaa elinvoimaisena, vaikka itse rakennukset olisivatkin kadonneet historian hämäriin.
Myöhemmin idänsinililjan viljely levisi myös tavallisen kansan pientalojen ja kesämökkien pihoille, siirtolapuutarhoihin ja hautausmaille – ja sittemmin karkasi niistä luontoomme.
Idänsinililja kukkii varhain keväällä, jopa huhti–toukokuussa. Se kasvaa korkeintaan vaaksan mittaiseksi, joten se kiirehtii yhteyttämään ennen kuin kookkaammat kasvit jättävät sen varjoonsa. Koko sinililja on myrkyllinen ja siitä on valmistettu mm. rotanmyrkkyä.
Monien myrkkyjen tapaan sinililjan alkaloideillakin on kääntöpuolensa ja oikein annosteltuna niitä on käytetty sydänlääkkeinä. Idänsinililjaan on liitetty monenlaisia uskomuksia, joista vanhimmat saattavat periytyä antiikin ajoista saakka: sinililjojen suvun tieteellinen nimi viittaa kreikkalaisessa mytologiassa esiintyneeseen Skylla-jumalattareen, kaunottareen, joka noiduttiin kauheaksi merihirviöksi. Taikauskoinen kansa piti sinililjaa pitkään noitien ja pahojen henkien kukkana, jonka päälle ei uskaltanut edes astua. ( Lähde:
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/idansinililja )
Pioni aluillaan 1.5.2012:
Piparjuurta tulossa esiin kallionkolosta:
Tilaukset puutarha-asioissa e-mail: puutarhapalvelua@gmail.com
-------------------------------------
Sisäministeriön ilma-ase- ja jousiaseiden rajoitussuunnitelmat ovat suoraan kuin stalinismin viimeisiä perseen ulvahduksia:
Sisäministeriössä ollaan rajoittamassa jälleen vapauksia.
Voiko Perussuomalaiset ottaa kantaa esim. oheisen tekstin valossa:)?
Sisäministeriölle viesti: Uudet ilma-ase ja jousiaserajoituksenne ovat suoraan tyhjäntoimittajahanuristanne.
Lakkauttakaa virkanne kun ette parempaan pysty. Laittakaa seuraavaksi lakialoite puutarhakasvien ostoluvasta ja viljelyn luvanvaraisuudesta:
Tietoisuudestamme poistettu että monet kasvit ovat myrkyllisiä. Ehdotamme että seuraavaksi sisäministeriö kommarihumalassaan ehdottaa ja vaatii kasvien- ja kukkastenviljelyä luonnonvaraiseksi. Mm idän sinililja on tehokas myrkky
-----------------------------
http://luonnonmukainen-puutarha.blogspot.com/
----------------------------------------
Luonnomukainen puutarha ja pihapiiri, luonnonmukainen puutarhuri Tampereelta piha- ja puutarhahommiinne
